Järjestöjen sote-muutostuki

(Huom: Järjestöjen sote-muutostuen toiminta on päättynyt vuoden 2024 loppuun. Uusimmat tilannekuvat sekä muut materiaalit löytyvät Verkostojärjestöjen ajankohtaista- ja/tai Järjestötietoa-sivulta.)

Järjestöjen sotemuutostuki toiminta oli olemassa, jotta järjestöt ja hyvinvointialueet saivat riittävän tuen sote-uudistuksen mukaisen toiminnan toteuttamiseen. Tavoitteena oli hyvinvointialueiden järjestöyhteistyön edelleen rakentaminen ja juurruttaminen osaksi hyvinvointialueiden pysyvää toimintaa, asukkaan ja asiakkaan hyväksi. Vuosi 2024 oli toistaiseksi Järjestöjen sote-muutostukityön viimeinen toimintavuosi.

Muutostukea teki alueilla seitsemän järjestöasiantuntijaa sekä toiminnan koordinaattori, joilla kullakin oli oma työnantajatahonsa.

Järjestöasiantuntijat osallistuivat säännöllisesti yhteistyörakenteiden työskentelyyn ja toivat siihen yhteisesti sovittavia tavoitteita. Niiden alueiden osalta, joissa ei vielä ollut riittäviä yhteistyörakenteita, asiantuntija tuki yhteistyörakenteiden syntymistä, muiden alueiden malleja hyödyntäen. Järjestöasiantuntija tapasi säännöllisesti niin verkostojärjestöjen ja hyvinvointialueiden järjestöyhteistyöstö vastaavia työntekijöitä ja luottamushenkilöitä, valtakunnallisten liittojen aluetyöntekijöitä kuin muita järjestö- ja yhdistysverkostoja, jolloin nämä aivat päivittyvää tietoa maakuntien tilanteesta ja toivat omien substanssialojensa tarpeet ja viestit osaksi yhteistyön kehittämistä. Asiantuntija edisti yleisesti vuoropuhelua kaikin keinoin, niin järjestöjen kesken kuin niiden ja hyvinvointialueen välillä. Lisäksi vuoden 2024 aikana jatkettiin tiivistä yhteistyötä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Tuotoksena rakentui yhä täydellisempi tilannekuva alueilta sekä muita koonteja ja tiedotusta hyvistä käytänteistä sekä järjestötiedosta.

Vuoden 2024 päätavoitteena oli auttaa järjestökenttää selviämään meneillään olevasta muutoksesta ja että järjestöjen ja hyvinvointialueiden välille syntyisi sopimus tai suunnitelma, jossa vahvistetaan järjestöjen rooli ja turvataan toimintaedellytykset. Tämä laadittiin laajassa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ja on nimeltään esimerkiksi järjestöyhteistyön asiakirja. Lisäksi järjestöasiantuntijoiden tehtävä oli tukea järjestöjen yhteistyöelimiä niiden asettamissa, alueellisissa tavoitteissa.

---

Järjestöt sote-toimeenpanossa

Järjestöjen sotemuutostuki kokosi katsauksen kunkin hyvinvointialueen tilanteesta: mitä hyvinvointialueen valmisteluun ja tulevaisuuden sotekeskuksen sisältötyöhön liittyviä ryhmiä oli olemassa ja mitä järjestöjä oli mukana yhteisessä työssä.
Alueitten välillä on ollut suuriakin eroja ja koottua tietoa voitiin hyödyntää kehittämis- ja vaikuttamistyössä.

Järjestöjen vahva mukana olo hyvinvointialueen valmistelussa ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä oli soteuudistuksen onnistumisen kannalta oleellista. Oli tärkeää tehdä näkyväksi ja sitä kautta myös kannustaa hyvinvointialueita ottamaan järjestöt mukaan.

Hyvinvointialueet järjestöjen näkökulmasta 6/2023 (raportti Innokylän sivuilla, pdf-tiedosto)

SOSTEn materiaaleja järjestöille, julkisille toimijoille ja päättäjille.

Hyvinvointialueet:

---

Järjestöasiantuntijat maakunnissa ja hyvinvointialueilla

Järjestöjen sote-muutostuen maakunnallisesta muutostukityöstä vastasivat alueelliset järjestöasiantuntijat, joiden tehtävänä oli muun muassa tukea järjestöjen osallistumista soteuudistuksen valmisteluun.

Järjestöjen sote-muutostukikokonaisuutta koordinoi ja hallinnoi vuonna 2024 Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry ja sitä toteutettiin yhdessä alueellisten vastuutahojen kanssa, jotka olivat Pohjois-Savon Sosiaaliturvayhdistys ry, Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry, HyTe ry, Satakunnan yhteisöt ry, Kymen-Karjalan sosiaali- ja terveysturva ry ja Artteli kumppanuusyhdistys ry.

Avustusta delegoitiin viidelle suuralueelle, joista jokaisella työskenteli järjestöasiantuntija (Uudellamaalla kaksi järjestöasiantuntijaa). Järjestöjen sotemuutostuki-kokonaisuudella varmistettiin, että alueelliset sosiaali- ja terveysalan järjestöt saivat riittävän tuen yhteistyön rakentamisessa hyvinvointialueiden kanssa. Tavoitteena oli hyvinvointialueiden järjestöyhteistyön edelleen rakentaminen ja juurruttaminen osaksi hyvinvointialueiden rakenteita.